Oikea elämän leipä
Jeesus on elämän leipä
Johanneksen evankeliumin luku 6 jatkuu ja nyt Jeesus todistaa olevansa oikea elämän leipä;
47. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
48. Minä olen elämän leipä.
49. Teidän isänne söivät mannaa autiomaassa, ja kuitenkin he kuolivat.
50. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, ettei kukaan, joka sitä syö, kuolisi.
51. Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää ikuisesti. Ja se leipä, jonka minä annan maailman elämän puolesta, on minun lihani."
52. Niin juutalaiset alkoivat riidellä keskenään sanoen: "Miten tämä mies voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
53. Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.
54. Mutta joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Minun lihani on todellinen ruoka, ja minun vereni on todellinen juoma.
56. Se, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa ja minä hänessä.
57. Niin kuin Isä, joka on minut lähettänyt, elää, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka syö minua, elää minun kauttani.
58. Tämä on leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se ei ole sellaista ruokaa, jota isänne söivät ja ovat kuolleet. Joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."
59. Tämän Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 6:47-59)
47. Sanan "totisesti" toistamisella Jeesus halusi kiinnittää uudelleen kuulijoiden huomion. Hänen sanansa eivät olleet ensi kädessä syntisille tarkoitettu kutsu, vaan opillinen selitys, että usko johtaa iankaikkiseen elämään. Sekä usko että iankaikkinen elämä kuuluvat Johanneksen evankeliumin luonteenomaisimpiin aiheisiin. Iankaikkinen elämä tarkoittaa uskonnollis-moraalista elämää erotukseksi yksinomaan ruumiillisesta elämästä, ja se merkitsee kuolemattomuutta ja kuoleman jälkeistä autuutta.
48. Jeesus toisti jakeen 35 sanat: »Minä olen elämän leipä.» Tämä on ensimmäinen seitsemästä Johanneksen evankeliumin "Minä olen" -lauseesta. Muut ovat: maailman valkeus 8:12, ovi 10:9, hyvä paimen 10:11, ylösnousemus ja elämä 11:25, tie ja totuus ja elämä 14:6, viinipuu 15:1. Tämä on Jumalan Moosekselle suorittaman esittelyn seitsenkertainen vahvistus, kun hän palavasta pensaasta ilmoitti nimekseen »Minä olen». Jotkut haluavat lisätä tähän vielä kahdeksannen kohdan. »Ennenkuin Aabraham syntyi, "olen minä" ollut», 8:58. Missään muussa evankeliumissa ei ole yhtään näistä merkittävistä "minä olen" -lauseista.
49. Manna kuvasi Jeesusta elämän leipänä. Mutta miten paljon esikuvaa suurempi onkaan todellisuus.
50. Sanalla "kuolla" on toinen merkitys tässä kuin edellisessä jakeessa. Siinä puhutaan ruumiillisesta kuolemasta, tässä hengellisestä. Vaikka uskova kuoleekin luonnollisen, ruumiillisen kuoleman, hän elää sen jälkeenkin, koska hän on syönyt sitä leipää, joka on lähtöisin taivaasta. Se leipä on hengellisen elämän jatkuvasti tarvitsemaa ravintoa. Vrt. 8:51 ja 11:26.
51. Jeesus selvitti tässä edelleen sitä, mitä oli sanonut jakeissa 33 ja 50. Hän lisäsi opetukseensa elämän leivästä kaksi uutta ilmaisua, mutta vieläkään kuulijat eivät käsittäneet mitään. Hän sanoi ensinnäkin, että hän ei ole vain elämän leipä, vaan "se elävä leipä", se ainoa, joka voi antaa hengellisen elämän. Koska hän itse on elämän lähde, hän voi antaa elämän. Elävää vettä verrataan lähteestä pulppuavaan veteen erotukseksi säiliöön kootusta rajallisesta vesimäärästä. Elävä leipä on leipä, joka uudistuu aina tarpeen mukaan.
52. He eivät pohtineet asiaa Jeesuksen kanssa. He riitelivät keskenään. Tämä on kuvaavaa kaikille teologisille riidoille. Jos kysyisimme Jeesukselta, saisimme vastauksen riitelemättä. "Riidellä (makhomai)" merkitsee 'kiistellä, väitellä'. Aikaisemmin he olivat nurisseet (j. 41). Nyt he ryhtyivät kiistelemään avoimesti ja katkerasti siitä, mitä Jeesus oli sanonut jakeissa 43-51. Mutta Jeesus ymmärsi, että he olivat käsittäneet hänen puheensa täysin aineellisesti. Myöhemminkin juutalaiset olivat eri mieltä Jeesuksesta (7:12,40-41; 9:16; 10:19). "Tämä (hçtos)" on sävyltään halveksiva ja paljastaa samanlaisen asenteen kuin jakeessa 42.
53. Tässä ja kahdessa seuraavassa jakeessa Jeesus korostaa edelleen jakeessa 51 sanomaansa. Ihmiset joutuivat kuoleman alaisuuteen syömällä kiellettyä hedelmää Eedenin paratiisissa (1 Moos 3). He pääsevät jälleen elämään ottamalla vastaan Kristuksen. Siten he tulevat osallisiksi hänen jumalallisesta luonnostaan, mitä havainnollistetaan vertaamalla sitä syömiseen.
54. Se, mitä edellisessä jakeessa sanottiin kielteisesti, »ellette syö ... », esiintyy tässä myönteisessä muodossa. Jeesus voi siirtää meihin elämää rajattomasti. Tässä ja nyt hän antaa uskovalle omaa elämäänsä, ja lopuksi hän antaa hänen kokea ruumiin ylösnousemuksen kuolleista. Se ylösnousemus kruunaa hengellisen ylösnousemuksen, joka tapahtuu uskoessamme Kristukseen, ja se on meissä tapahtuvan jumalallisen työn päätös.
55. Jeesuksen liha ja veri vastaavat hengellisessä mielessä aineellista ruokaa ja juomaa. Hänen verensä ja lihansa ovat elinehto sille, joka tahtoo elää Jumalan yhteydessä.
56. Niin kuin ruoka sulaa yhdeksi syöjän kanssa, samoin Kristus tulee yhdeksi uskovan kanssa. Ensimmäinen seuraus sen nauttimisesta, mitä Jeesus tarjoaa, on elävä yhteys häneen. Epäsuorasti Jeesus puhui tässä ylösnousemuksestaan, sillä vain ylösnoussut Kristus voi asua uskovassa, ja uskova voi elää vain elävässä ja ylösnousseessa Vapahtajassa. Isä on Pojassa ja Poika Isässä (14:10). Henki on Jeesuksen yllä (1:32). Uskovat ovat Jeesuksessa ja hän heissä (6:56; 15:4).
57. Kristuksen ja uskovan yhteyttä kuvataan tässä vertaamalla sitä Isän ja Pojan yhteyteen. Niin täydellisesti tulemme uskossa yhdeksi hänen kanssaan. Niinpä voimakas kuva syömisestä ja juomisesta ei ole liioiteltu. Jeesuksen sanat Joh 6. luvussa vievät ajatuksemme ehtoolliseen. Se on kuva siitä syvällisestä ja todellisesta yhteydestä Kristukseen, jonka ihminen saa uskoessaan. Jeesus on kuolemattomuuden takeemme. Isä on Kristuksen ja Kristus meidän elämämme. Sanonta "Isä, joka elää", ei esiinny muualla Ut:ssa, mutta vertaa vastaavia ilmaisuja 5:26 ja Matt 16:16.
58. Tässä luvussa käytetään erilaisia syömistä tarkoittavia sanoja. Jakeissa 49-53 on sana "esthiè". Se tarkoittaa 'nauttia, syödä'. Jakeessa 54 ja jakeen 58 lopussa käytetään sanaa "trègè". Tämä sana kuvaa itse tapahtumaa, 'syödä, purra' ja ilmaisee, että kysymyksessä on todellinen eikä vain vertauskuvallinen sanonta.
59. Todennäköisesti Jeesus puhui kaiken jakeesta 26 lähtien synagoogassa. Jeesus alkoi opetuksensa Kapernaumin synagoogassa. Juutalaiset kävivät säännöllisesti synagoogassa viikon toisena, viidentenä ja seitsemäntenä päivänä, ja Jeesus käytti usein näitä tilaisuuksia hyväkseen.